Vastuullisuus


Vastuullisuus

Julkaistu 24.05.2022

Metsästäjien mielikuvissa metsästys on automaattisesti vastuullinen elämäntapa, mutta aivan kuten minkä tahansa firman mainoslauseiden kohdalla, myös metsästyksen vastuullisuus on teoissa, ei sanoissa. Metsästys on vastuullista jos metsästäjän käytös on vastuullista. Omassa ajattelussani jaan tämän vastuullisuuden neljään osa-alueseen: aseturvallisuuteen, eläinten kunnioitukseen, ihmisten kunnioitukseen ja luonnon monimuotoisuuden puolustamiseen. 

 

Aseturvallisuus ja ampumataito

Menneisyyden Suomessa metsästys siirtyi elämäntapana sukupolvelta toiselle lähes automaattisesti. Maalla ampumaharjoittelua voi tehdä jopa omassa pihassa, joten perusasiat ampumisen suhteen siirtyivät eteenpäin melkein vahingossa. Tämäkään malli ei ollut virheetön sillä esimerkiksi aseiden säilyttäminen tapahtui aikaisemmin varsin huolimattomasti. Nyt kun suuri osa uusista metsästäjistä kokee heräämisensä kaupungissa asuessaan, aseenkäsittelytaidon opettelu ja ennen kaikkea sen edellyttäminen on entistä tärkeämpää. 

 

Suomen aselainsäädäntö on monelta osin vähintäänkin riittävän tiukka, mutta metsästäjien ampumataidon ja asekäsittelytaidon varmistamisessa on parantamisen varaa. Metsästäjätutkinnon suorittaminen ei anna riittäviä taitoja vastuulliseen metsäsysammuntaan, vaikka taustalla olisikin armeijan oppeja. Ne saattavat jopa luoda valheellisen kuvan omista kyvyistä. Pidän myös ensiapukouluttautumista välttämättömänä. Vaikka ampumavahingot ovat epätodennäköisiä, niiden seuraukset ovat niin vakavia, että apua on osattava antaa oikella välineillä ja tekniikoilla, välittömästi. 

 

Siispä: ollakseen vastuullinen metsästäjä, metsästäjän on varmistuttava omasta ampumataidostaan, käytännössä osallistua ammattilaisen vetämään koulutukseen ja harjoitella tämän jälkeen säännöllisesti. Valtion ampumakokeet eivät vielä kerro vastuullisuudesta mitään. 

 

Eläinten kunnioitus

Moni näkee eläinyksilöiden oikeuden elää ehdottomana, eikä näin ollen eläimen tappaminen voi heidän näkökulmastaan koskaan olla kunnioittavaa. Metsästäjä katsoo asiaa kuitenkin monipuolisemmin ja kiinnittää huomioita myös eläinpopulaatioiden terveyteen ja ihmisen kehityshistoriassa syntyneisiin tarpeisiin. Metsästäjä asettuu takaisin osaksi siihen sukupolvien ketjuun, josta olemme kaupungistuvassa, eläimistä kauemmaksi muuttaneessa arjessa irroittautuneet. 

 

Ollakseen vastuullinen osa tätä sukupolvien jatkumoa, metsästäjän on varmistettava, että metsästys ei ole ainoastaan kevyttä huvia, vaan elämän ja kuoleman todellisuuden ääressä olemista. Tämä on mahdotonta, mikäli saaliseläintä ei kunnioiteta, niin ennen kuin jälkeenkin riistalaukauksen. Metsästäjän on tunnettava oman ampumataitonsa rajat ja hallittava hermonsa, jotta eläintä kunnioittava metsästys on mahdollista. 

 

Ihmisten kunnioitus

Metsästyksen vastuullisuutta tarkastellessa, tämä näkökulma näyttää unohtuvan kaikkein herkimmin. Metsästäjien suusta kuultu puhe muista ihmisistä on joskus karmaisevaa. Monesta syystä johtuen, ihmisille luontaiset me-te asetelmat ovat kärjistyneet niin koviksi, että tällä hetkellä juuri tämä hyökkäävä puhe on suurin metsästyksen uhka. Halu puolustaa omaa elämäntapaa kääntyy elämäntapaa itseään vastaan. 

 

Kunnioitusta tarvitaan aivan kaikkia ihmisiä kohtaan, mutta ennen kaikkea niitä ihmisiä kohtaan, jotka esittävät metsästykseen liittyviä kysymyksiä. Kysyjillä on aina halu ymmärtää. Joskus kysymykset ovat hyökkääviä ja halu ymmärtää ohut, mutta se on silti olemassa. Kunnioittava vastaus silloinkin kun kysymys ei ole kunnioittava, on vastuullisen metsästäjän ikävä velvollisuus ja paras tae elämäntavan jatkumiselle. Ja kun kysymys on ystävällinen; ”miten voisin päästä mukaan”, kysymyksen arvo pitää nähdä. 

 

Luonnon monimuotoisuus

Meillä, jotka vietämme luonnossa eniten aikaa ja vaikutamme siihen suoraan on kaikkein suurin vaikutus siihen minkälaiset metsästysmaat jätämme tuleville polville. On valitettavaa, että tämän vaikutusmahdollisuuden arvoa ei nähdä sillä tasolla, minkä se ansaitsisi, mutta se että muut eivät näe, ei saa olla syy monimuotoisuuden kannalta väärin toimimiselle. 

 

Vastuullisen metsästäjän velvollisuutena on havainnoida ympäristöään ja oppia siitä, mutta myös päivittää tietojaan siitä, mikä on tutkimusten mukaan luonnon hyvinvoinnille eduks ja toimia tämän tiedon mukaisestii. Katsomalla ainoastaan oman maatilkun tilannetta, laajempi kuva saattaa jäädä pimentoon. Siksi vastuullista on olla kiinnostunut luonnon tilasta laajemminkin kuin omien metsästysmaieden rajojen sisäpuolella. 

 

Aleksi Lumme

Takaisin listaukseen